Suositut tekstit

Hae tästä blogista

maanantai 19. syyskuuta 2011

Mustikkasmoothie cashew-pähkinöillä


Veri Bluuberi Smoothi

From Ani’s Raw Food Kitchen
täällä
tuo Ani on vasta näppärä kaveri, on vienyt raakailun ihan omiin svääreihin!

3 kuppia vettä
2 kuppia pakastemustikkaa
1/2 kuppia cashewpähkinöitä
1/2 kuppia taateleita, mielellään pehmeitä
1 teelusikka vaniljajauhetta
(chia-siemeniä)
Sekoita aineet smoothieksi, lisää tarpeen tullen vettä. Omaani lisäsin vielä jokusen marja-aronian.

sisältää kuorimattomia mustikoita!

Bloggaus on siitä rentouttavaa, ettei kirjoittaa tarvitse joka päivä. Ei edes joka toinen päivä. Olen penkonut nettihuutokauppoja, nettikauppoja, omia kaappeja, lapsen serkkujen kaappeja ja ihan oikeitakin kauppoja. Syksy saa ja käyttövaatteet päivitetään vastaamaan ilmapuntarin uusia lukemia.

Kenkien kanssa olen tarkka. Piirrän lapsen jalan ääriviivat paperille ja aidon jalan lisäksi testaan uutta kenkää paperijalkapohjan kanssa. Kasvunvaraa pitää olla riittävästi ja haluan olla asiasta satavarma. Käytettyjä kenkiä lapseni käyttää lähinnä varakenkinä. Toisen kenkä on muototutunut toisen jalan mukaan ja saattaa vääristää jalan asentoa ja astumista. Muut vaatteet ovatkin asia erikseen. Ekompaa minusta ei ole kun pestä ja viikata kaappiin jo hieman elämää ja huimia seikkailuja (ainakin asua käyttäneen lapsen mielikuvitus-sellaisia) kokeneita vaatteita. Hyvälaatuinen ja laadukkaalla pesuaineella pesty vaate säilyy hyvänä monella käyttäjällä. Nettihuutokaupat ovat tätä ajatellen aarreaitta!

Tämän iltapäivän vihersmoothie sisälsi seuraavaa:

1 nektariini
jääsalaattia
2 kiiviä
pieni kourallinen cashew-pähkinöitä
pieni pala banaania
Ashwagandhaa
Tulsia
spiruliinaa

Aineet kippoon ja hyrskyn myrskyn syystuulien tyyliin! Smoothieta tuli vihreää, kuvaa en ajatellut lisätä. Käyttäkää mielikuvistustanne!

tiistai 6. syyskuuta 2011

Olkimarjavanukas

Sweetly Raw-blogin ohjeet täyttävät vatsaa jo kun katselee kuvia. Tämä vanukas tarttui haaviin, kas tässä ohje kaikessa simppeliydessään ja hurmaavuudessaan:


3 kuppia mansikkaa paloiteltuna (ei mielellään vesurilla kuitenkaan)
1 ½ kuppia cashew-pähkinöitä
2-4 rkl sitruunanmehua
1/4 kuppia makeutusta litkuna (juokseva hunaja tässä)
hyppysellinen suolaa


Sekotellaa ja sekotellaa kunnes näyttää hurmaavalta.


maanantai 5. syyskuuta 2011

Mantelia parhaimmassa muodossa!

Halusin tehdä mantelismoothieta ja hain inspiraatioa eri sivustoilta. Kohtasin mielenkiintoisessa ohjeessa mantelivoin, jota minulla ei kaapissa ole. Etsin seuraavan ohjeen ja sama juttu. Smoothien tekointo laantui ja tilalle ilmaantui kysymys miten mantelivoita tehdään. Nimittäin kotona! (Laitan linkin tähän, josta luin ettei mantelivoiihn tarvita muuta kuin kuorimattomia manteleita kun joskus sen uudelleen löydän) Tuumasta toimeen ja jääkaapissa makailleet pulleiksi vedessä lilluneet mantelit koneeseen ja voi sitä meteliä sinä päivänä! Bullettini kun ei saa möyrytä kuin max minuutin kerrassaan ja sitten sen pitää saada viiletä. En voi määritellä kuinka kauan mantelit viilettivät bulletin säiliössä, mutta lopputulema oli ihan mieletön!

Mantelimassasta tuli ensin iso köntti, joka pikkuhiljaa alkoi irtautumaan pienemmiksi osiksi. Varmaan massasta olisi saanut vielä voimaisempaa, jos olisin vielä pyörittänyt muutamat minuutin kierrokset. Maistelin massaa pitkin päivää ja aina vain paremmalta alkoi maistua, varsinkin kun massaan alkoi manteleista irrota öljyä. Kuvan veitsestä näkyy, kuinka öljyinen massa on. Maku oli nii-in hurmaava, ettei manteli voi enää olla hyvää muussa muodossa!




Laiskuuden ja herkuttelun tarpeeseen tämä ohje seuraavin muunnelmin: Pyörittele tulevaa runsaslumista talvea ajatellen taikinasta iso pallo ja dippaa se isoon kulhoon, johon olet toivottavasti ennen muistelua kaatanut muutaman ruokalusikallisen raakakaakaojauhetta. Jauhota sormenpäät niin saat koko pallosen kaakaon peittoon.


desiä suurempi


Pallosen voi laittaa mieluusti tarjolle veitsi vieressä. Jääkaapin kautta kierrätettynä siitä saa helposti leikattua sööttejä annospaloja.

kaakaonibsien pieni polku


Ekoisia ajatuksia

Kemikaalicoctail on lukemisen arvoinen blogi, joka avaa silmän kuin silmän tai ainakin laittaa ajattelemaan. Blogissa kirjoiteltiin lmuun muassa lasten hammastahnoista ja niisssä olevista haitta-aineista. Olen lapsen hammastahnan vaihtanut jo aikaa turvalliseen versioon, mutta sitä pepsodenttia oman harjan vieressä vielä luuraa. Meillä oli alkuun lapsen käytössä tahna nimeltä hra Hakkarainen, mutta kokeilimpa sitä kerran itse ja hei vaan roskikseen! Herra Hakkarainen aikaansai puutumisen tunteen suussa!! Jos joku aine saa puutumisen tunteen suussa niin ei se voi olla terveellistä. Kannattaa siis itse testailla mitä lapsi käyttää. Ruohonjuuresta hain tilalle Laveran lastenhammastahnaa. Lapsikin sitä mieluumin käyttää kuin Hakkaraista.

Raakaruokaan siirtyessä kaappiin jää kaikenlaisia aivan turhia hankintoja, kuten sokeripaloja. Niistä on yllättävää apua kun ihminen alkaa haaveilla hieman uudemmasta ja hienommasta liedestä. Jaa mitä hellaton kokki liedellä tekee? No täyttää lieden kokoista aukkoa keittiössä ja keittelee sillä lapselle iltapuuroa jne. Lapsi ei ole siirtynyt täysin raakaruokaan, vaikka hän maistelee kaikkea mitä äiti kokkailee.

Palataan sokeripalaan. Meidän liesi alkoi mielestäni viettää eläkepäiviä. Uunin pohjalla oli puolen pohjan kokoinen sysimusta sitkeän tahmea lammikko, johon ei tepsinyt mikään marketeista hankkimani kaamean hajuinen myrkky eikä mikään terävä esine. Arvelin lammen syöneen uunin pohjan läpi, koska se oli niin tiukassa ja paksulti siinä tuo kiiltelevä mössö. Edelliset asukkaat olivat aloittaneet tämän mössön kasvatuksen ja hiljalleen meidän aikanamme tilanne paheni. Nyt tulee anoppikin kuvaan. Hän tuli pelastamaan meidän viikonloppua ja auttelemaan arjen askareissa. Hän kysyi missä säilytän sokeripaloja ja alkoi hangata hieman kostutetulla sokeripalalla liettä ympäri. Päivää kului ja monta asiaa saatiin tehtyä ja alkoi olla kotona kaunista ja puhdasta. Samoin liesi. Lieden päällinen ja uuni hohtivat raikasta puhtautta ja lammikon tilalla oli täysin puhdas, siisti ja siloinen uunin pohja! Uuni oli siisti kuin uusi! Olimme juuri saaneet "uuden" lieden anopin ekoteoin!

Harppaan takaisin kemikaaleihin. Lasten huoneen kemikaalit ovat olleet Kemikaalicoctailin tapetilla. Lapsilla on väistämättä muovisia leluja ja useimmiten niitä on paljon. Ne sijaitsevat kätevästi lapsen omassa huoneessa, jonne sieltä karanneet illan tullen palautetaan sinne samaan kammariin missä tuo kallisarvoinen tulevaisuuden toivomme uinuu. Ja hengittelee ties mitä leluistaan huuruavia höyryjä. En tiedä onko minussa piileviä kykyjä, mutta minusta oli aluperin selvää etteivät meidän lapsen lelut sijaitse samassa tilassa lapsen sängyn kanssa. Silloiseen aluperinselvään ei kuulunut aatokset mahdollisista muovihuurisista unista.

Minusta koko ajatus lapsen omasta huoneesta lievästi karmii. Ymmärrän teinin, joka angsteissaan haluaa kadota kalkkisvanhempiensa silmien alta kaikiksi mahdollisiksi hetkiksi. Mutta pieni lapsi haluaa nähdä mitä vanhemmat tekevät, vilkuilla välillä leikkien keskeltä miten isä halaa ohimennen äitiä tai miten vanhemmat syventyvät päivän lehteen tai miten he juttelevat keskenään ja ehkä jopa kuunnella mistä aiheesta.

Meillä lapsi leikkii olkkarissa (ja muissakin tiloissa) ja ihan kaikki lelut ovat olkkarissa säilössä, paitsi yöllä tarvittava muoviton kalusto. Liikennematto on sohvan edessä ja lelut bambukoreissa kaapin alla ja vähän kaappien alahyllylläkin. Kotimme ei ole mitenkään erityisen suuri, mutta kyllä sinne yksi lapsi mahtuu leikkimään.

Kuulin ohimennen keskustelun, jossa kaksi vanhempaa mietti miten estää varhaisteiniään värjäämästä hiuksiaan. Toinen tiesi, että värjäyskiteissä on teksit, jossa värjäystä ei suositella tai ei saa käyttää alle 16-v. Toinen päätti yrittää sitä argumenttia omalle lapselleen. Voisivat vaikka kaivaa hiukka tietoa miten ne kemikaalit uppoavat niiden nuppeihin sen värjäämisen myötä.


Jos tuli jano niin blendaa kurkkua, fenkolia ja varsiselleriä + vettä. 


lauantai 3. syyskuuta 2011

Raa'at punajuuriraviolit ja pyrettä pyreellä

Tein tässä taannoin punajuuriravioleita ja toisella kertaa jauhoin punajuuret karkeaksi pyreeksi. Kummallakin kerralla tein punajuuren kaveriksi macadamia-pähkinöitä.

Punajuuriraviolit

muutama punajuuri viipaloidaan ohuiksi ravioli-kokoisiksi lastuiksi ja marinoidaan ½ tuntia oliiviöljyssä, suolassa ja pippurissa.

Macadamia-pyre

1 dl Macadamia-pähkinöitä (liota ½ tuntia ja heitä liotusvesi pois)
suolaa
mustapippuria
hippunen rakuunaa
pieni tilkka vettä

Pyreen ainekset jauhetaan sekaisin ja lusikoidaan punajuuriviipaleiden päälle. Toinen viipale asetellaan päälle.


veitsenkäyttäjän taidoista riippuen ohutta tai ohuempaa punajuurta!

 Raaka punajuuripyree

punajuuret kuoritaan ja jauhetaan pyreeksi. Kaadetaan lautaselle ja lisätään Macadamia-pyrettä päälle. 

perjantai 2. syyskuuta 2011

Lasinen juomapullo * 2

Lifefactory on kemikaalikammoisten iloksi kehitellyt suojuksellisen lasipullon, joka ei ihan joka kolhuun kaadu. Pienen hintavertailun jälkeen päädyin tilaamaan kaksi pulloa Vipanoilta. Heillä sattui onneksi olemaan  hyvä valikoima värejä ja kokoja.

Pullon ja silikonikorkin saa pestä pesukoneessa, eikä suojusta tarvitse/pidäkkään poistaa. Jos nyt tulee tarve irroittaa suojus niin se onnistuu parhaiten  lämpimällä ja saippuaisella vedellä. Pullo sopii kuumille ja kylmille juomille, eikä se sisällä flataatteja tai PVC:tä. Ennen ensimmäistä käyttöä pullo suositellaan pestäväksi

Pullon suojus tehdään Kaliforniassa, korkki Puolassa ja lasipullo Ranskassa. Sitä myy suomalainen firma ja käyttää länsi-uusimaalainen naishenkilö ja siinä säilytetään useimmiten pirkanmaalaista lähdevettä! Kuvassa taas MethoDrain-merkkistä munuaisten huuhtomis-juomaa. Kolme päivää kuuria takana, eikä juuri muutoksia olossa. Vielä.

korkki käy

Kuivurissa tuulettuu lämpöisessä ilmassa nippu oreganoa, oliiviöljyssä ja mausteissa marinoituja tomaatinpaloja ja parisen litraa mustamarja-aroniaa. Syksyn satoa ja illallisen toinen puoli!

Pääsin tänään junailemaan aikataulut niin, että tie kulki Ruohojuuren (luomutaateleita), P&S:n (tarjous Macadamiaa, sellainen kiven kova lakritsipatukka ja luomu-cashew-pähkinöitä) sekä Anton & Antonin (punajuurimallasleipää isännälle ja lapselle tuliaisiksi) kautta. Oli ihana katsella kaikkia tuotteita, mutta maltoin nyt kuitenkin. Lucuma-pussia silmäilin oikein pitkään, sitä kun en ole vielä testannut. Ei makeaa mahan täydeltä!

torstai 1. syyskuuta 2011

Amarantin idätys

Amarantti itää kun muistaa kastella

Joku oli jollakin foorumilla turhautunut Amaranttiin, joka ei tahtonut itää. Tästä asiasta kiinnostuneena hankin oman pussillisen Amarantti-kasvin siemeniä ja päädyin jollekin undulaattien kasvattamisesta kiinnostuneiden sivuille. Siellä oli vihje, että Amarantti kyllä hienosti itää, kunhan sitä muistaa kastella useaan kertaan idätyksen aikana. Yllä oleva kuva kertoo, että kylläpä vain itää!

Näin idätät Amaranttia:

Amarantin siemeniä (mielellään luomua)
tiheä siivilä tai tiheä verkkopussi (itse käytän Siwasta hankkimaani kestohedelmäpussia!) tai lasipurkki, jossa on verkko päällä.
vettä, vettä vettä

Huuhtele siemenet moneen kertaan ja laita itämään siivilään tai verkkopussiin tai missä ikinä idätätkin, vaikka sukkahousuissa! Liottamista ei siis tarvita.

Huuhtele siemeniä 3-5 kertaa päivässä ja pidä siemenet pimeässä paikassa, vaikka kuivauskaapissa. Itämiseen menee pari päivää. Kun siemenet ovat itäneet, säilytä jääkaapissa.

Amarantti sisältää A, B, C ja E-vitamiineja, kalsiumia (kaksinkertainen määrä verrattuna maitoon), rautaa, niasiinia, magnesiumia, fosforia, kaliumia ja aminohappoja. Näistä syistä tätä kasvia viljellään. Protskuja siinä on 15%. Tämän tiedon tarjosi tarmokas googlettaminen!

Nyt alkoi kiinnostaa kuinka paljon Amaranttia pitäisi syödä päivässä, jotta saisi tarvitsemansa kalsiumin?